Kasvojentunnistusohjelma on ihmissilmää tarkempi ja luotettavampi
Taiteen tutkijoita on yli 40 vuoden ajan askarruttanut vanhaksi renessanssiajan teokseksi arvellun Madonna ja lapsi -aiheisen taulun alkuperä ja tekijä. Tyyliltään maalausta on verrattu 1500-luvun mestariin, italialaiseen Rafaeliin (1483–1520; taiteilija tunnetaan myös nimellä Rafaello), jonka tunnetuimmat työt ovat aiheeltaan nimenomaan Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta esittäviä tauluja ja freskoja. Varmaa päätelmää oletuksille yksikään asiantuntija ei ole uskaltanut antaa. Uusin teknologia on kuitenkin tullut vuosisataisen teoksen salaisuuksien avaajaksi, joka vahvistaa taulun alkuperän. Tarvittiin rikosteknisessä tutkinnassa keskeiseksi työkaluksi tullutta kasvojentunnistus-ohjelmaa, jonka taustalla ovat modernit tekoälysovellutukset. Näillä varmistettiin, että taulun on todella maalannut Rafael.
De Brécyn Tondo -nimellä tunnettava maalaus on kuulunut vuodesta 1981 brittiliikemies George Winwardille, joka perusti vuonna 1995 de Brécy Trust Collection -nimisen kokoelman. Nimi juontuu perustujan suvun ranskankielisestä taustasta.
Taulun yleisilmeen ja maalaustekniikan perusteella teosta on jo aikaisemminkin arveltu Rafaelin tekemäksi. Tälle johtopäätökselle antoi vankkaa tukea jo aikaisemmin englantilaisen Bradfordin yliopiston molekulaarisen spektroskopian professorin Howell Edwardsin johdolla tehty taulun pigmenttien analyysi. Moderneilla röntgenlaitteilla ja Raman spektroskopia -analyyseillä varmistettiin, että maalauksessa käytettävät pigmentit on valmistettu ennen 1600. Osa taulua aikaisemmin tutkineista asiantuntijoista on arvioinut teosta viktoriaanisella ajalla tehdyksi Rafael-kopioksi, mutta Edwardsin analyysit kumoavat tämän mahdollisuuden.
Lopullisen varmuuden Madonna ja lapsi -taulun tekijästä antoi Bradfordin yliopiston professorin Hassan Ugailin johdolla tehty kasvojentunnistusanalyysi. Parhailla käytettävissä olevilla teknologioilla saatu tulos on tutkijoiden mukaan absoluuttisen varma. Kasvojentunnistuksessa taulun Madonnan ja lapsen kasvoja verrattiin Rafaelin kuuluisan Sikstuksen Madonna -taulun henkilöihin. Tämän taulun Rafael maalasi paavi Julius II:n tilauksesta noin vuonna 1512. Vuonna 1754 teos siirrettiin Dresdeniin, jossa maalaus on nykyisin.
Jo paljaalla silmällä saa vaikutelman, että niin äidin kuin lapsen kasvot ovat molemmissa hyvin samanlaiset. Ja nykyteknologia näkee kuvista paljon ihmissilmää enemmän. Professori Ugailin ryhmän kehittämässä analyysissä tietokoneohjelma analysoi kohdetta tuhansissa ulottuvuuksissa jopa yhden pikselin tarkkuudella, eli vertailussa on paljon enemmän yksityiskohtia kuin ihminen pystyy havainnoimaan.
Analyysissä kahta kuvaa pidetään identtisinä, jos vertailluista kohdista 75 prosenttia todetaan yhdenmukaisiksi. Tondon Madonnalla ja Sikstuksen Madonnalla yhtäläisyyksiä oli 97 prosenttia, ja lapsen kasvojen vertailussa identtisiä kohtia oli 86 prosenttia. Näiden tulosten perusteella Bradfordissa analysoitu taulu on varmuudella saman tekijän luomus kuin Sikstuksen Madonna. Toisin sanoen yli 40 vuoden epätietoisuuden ja arvuuttelun jälkeen taidehistoriaan voidaan kirjata ”uusi” Rafaelin alkuperäistaulu.
● University of Bradford, 16.1.2023; Raphael discovered by facial recognition technology – 2023 – News – University of Bradford
Taiteen maailmasta 