Vincent van Gogh (1853–1890) on yksi tunnetuimmista ja suosituimmista taidemaalareista, ja hänen työnsä ovat museoiden suurimpia vetonauloja ja huutokauppojen kalleimpia kohteita. Eläessään van Gogh onnistui myymään vain yhden teoksen, mutta taiteilijan tuotanto on niin määrän kuin laadun suhteen mittaamattoman suuri. Yhä ”uusia” van Gogh -tauluja löytyy nykyäänkin. Juuri, kun uutiset ovat kertoneet Skotlannissa muotokuvataulun alta löytyneestä van Gogh -omakuvasta (1), brittitutkijat kertoivat onnistuneensa hahmottamaan 10 vuotta aikaisemmin selville saadun mutta kukka-asetelman alle maalatun teoksen.
Kyseessä on van Goghin tammikuussa 1886 maalaamaa, kahta paidatonta painijaa esittävä maalaus. Työn tekijä ja ajankohta on varmistettu kirjeessä, jonka Vincent lähetti veljelleen Theolle sanoen maalanneensa kuvan kahdesta vartalosta, painijasta, ja nauttineensa suuresti työn tekemisestä. Maalauksen aikaan Vincent van Gogh oli taideakatemiassa Antwerpenissa, ja tuo painijakuva kuului osana opintoihin.
Myöhemmin taitelija maalasi samalle kankaalle värikkään kukka-asetelman, joka tunnetaan nimellä Still life with meadow flowers and roses (Asetelma, jossa on niittykukkia ja ruusuja), ja joka on sijoitettuna Alankomaissa, Otterlon pikkukylässä sijaitsevassa Kröller-Müller -museossa. Vain reilun parintuhannen asukkaan kylän museon Vincent van Gogh -kokoelma on maailman toiseksi suurin.
Kukkataulun kätkemän painijakuvan olemassaolo paljastui vuonna 2012, kun taulua tutkittiin röntgenmenetelmällä. Tällöin havaittiin mustavalkoisina hahmoina kaksi henkilöä, mutta yksityiskohtia ei voitu erottaa.
Aivan uuden asun van Goghin vanha maalaus sai, kun University College London -yliopiston tutkijat, neurotieteilijä Anthony Bourached , fyysikko George Cann ja matemaatikko Jesper Eriksson käyttivät taulun tulkinnassa tekoälyn algoritmeja. Tutkijakolmikolla on kokemusta taulujen syväanalyyseistä, joita he ovat toteuttaneet Oxia Palus -yrityksen kautta NeoMasters -nimen saaneessa projektissaan.
Työvaihetta edelsi perusteellinen, satojen van Gogh -teosten maalaustekniikan ja pensselien liikkeen tarkka analyysi, joiden perusteella voitiin suurella varmuudella todistaa painijamaalauksen olevan Vincent van Goghin tekemä. Värillisenä taulu tulostettiin 3D -menetelmällä, joka tuo esiin taiteilijan sivellintekniikan yksityiskohtia. Kahden painijan ”uudelleenmaalaus” ei ole tarkka kopio van Goghin 135 vuotta sitten tekemästä työstä, vaan kyseessä on matemaattisesti määritelty versio röntgenanalyysin aikaisemmin löytämästä teoksesta (2).
Tulostettuna Kaksi painijaa -teos tulee julkisuuteen Pariisin Louvre-museon näyttelyssä.
Valmiin maalauksen alle piiloon jääneitä teoksia on löytynyt paljon, ja vielä paljon on löytymättä. Taiteilijat ovat kautta aikojen käyttäneet kankaita uudelleen maalaamalla kerran tehdyn työn päälle uusia teoksia, joko halutessaan piilottaa arvottomaksi katsomansa maalauksen tai – niin kuin useimmissa tapauksissa varmaankin on ollut – säästösyistä kun uusien kankaiden ostamiseen ei ole ollut varaa.
Painijat esille tuoneet tiedemiehetkin joutuivat vastaamaan eettiseen tai moraalikysymykseen, onko oikein tuoda nähtäville teos, jonka taitelija on aikoinaan tietoisesti kätkenyt muiden katseilta. Tutkijat eivät halua ottaa kantaa etiikkaan vaan tuovat ainoastaan esille totuuden tietystä taulusta. Ja kirje Theolle osoittaa, ettei Vincent suinkaan hävennyt painijateostaan, joten taiteilija varmaankin hyväksyisi uuden tekniikan käytön.
● (1) BBC News, 14.7.2022. Vincent Van Gogh: Hidden self-portrait discovered by X-ray; https://www.bbc.com/news/uk-scotland-62135891
● (2) Alberge, Dalya. 2022. The Telegraph, 30.8.2022; ‘Hidden’ Van Gogh portrait recreated by scientists 135 years after he painted over it (telegraph.co.uk)
Katso myös:
Taiteen maailmasta, 14.7.2022; https://taiteenmaailmasta.com/2022/07/14/aiemmin-tuntematon-van-gogh-omakuva-loytyi-muotokuvataulun-taustasta/
Taiteen maailmasta 